Tiedotteet

Tiedotteet luettavissa myös ePress -palvelussa

Tiedote 8.10.2018

Utajärvi rakentaa ensimmäisenä maailmassa
GeoHouse Älykylän – 25 talon unelmakyläyhteisön

Kunnanjohtaja Anne Sormunen: Helpon arjen elämä ulotetaan koko kuntaan,
lapsiperheille luvassa tuntuvia etuja sekä asumiseen edullisuutta ja ekologisuutta

Utajärven kunnanvaltuutetut ideoivat Älykylä-konseptia seminaaripäivässä. Mirja Nikula toteaa, että nuorilla on halukkuutta tulla asumaan maaseutumaiseen ympäristöön, kunhan elämisen kustannukset ovat kohtuulliset ja liikkuminen töihin sekä palveluiden äärelle helppoa.

Utajärven kunta lähtee edelläkävijänä rakentamaan uudenlaista maaseutua. Kuntaan lanseerataan ensimmäisenä koko maailmassa laajan mittakaavan GeoHouse Älykylä -konsepti, mikä tarkoittaa helppoa arkea ja onnellista elämää elinvoimaisessa kuntayhteisössä.

”Utajärven päättäjät ottavat rohkean askeleen lähtiessään uudenlaisen rakentamisen ja elämäntavan tielle. Utajärvellä on vahva tahtotila rakentaa kuntaan 25 talon Älykylä, jonka teknisissä ratkaisuissa huomioidaan ekologisuus ja omavaraisuus, ja elämisen tavassa vahva yhteisöllisyys ja onnellisuus”, toteaa kunnanjohtaja Anne Sormunen.

ÄlykyläTM on ASV Arctic Smart Village Oy:n kehittämä malli, jossa rakentaminen on mietitty asukaslähtöisesti elinkaariajattelulla. Yhtiö valmistelee Älykylä-projektien aloittamista myös muille paikkakunnille. Toimitusjohtaja Juri Laurila toteaa, että käsillä on historiallinen hetki Utajärven ansiosta.

”Nykyiset rakenteet tekevät asumisesta kallista. Uudenlaisella ajattelutavalla vahvistetaan asukkaiden ja koko kunnan elinvoimaisuutta”.

”Niin kutsutut ’smart villaget’ ovat maailmalla jo tunnettuja, ne perustuvat teknisiin ratkaisuihin. Utajärven Älykylä-ideologia on paljon laajempi käsite, koska mallissa huomioidaan kaikki elämiseen liittyvät elementit ihmisten arkea myöten. Utajärvi haluaa rakentaa ekologisesti ja edullisesti, edistää jakamistaloutta ja resurssiviisasta elämää luontoa arvostaen”, Laurila luonnehtii.

Utajärvi etsii nyt Älykylä-henkisiä ihmisiä, jotka haluavat mukaan kehittämään konseptia ja rakentamaan omaa unelmakotiaan Utajärvelle. Kunta on valmis luomaan edellytyksiä yhteisöllisen elämän hyväksi.

Päättäjien seminaaripäivän ideariihessä mietittiin, minkälaista elämää Älykylässä voitaisiin elää tiiviin kyläyhteisön keskuudessa ja miten ekologinen rakentaminen mahdollistettaisiin mahdollisimman edullisin kustannuksin

”Päättäjät ovat miettineet työryhmissä, mitä Älykylään lähtökohtaisesti haluttaisiin. Esille on noussut ajatuksia esimerkiksi kylän yhteisistä harrastetiloista ja vierasmajoituksesta; kylässä voisi olla yritystila, jossa käy kiertävä kampaaja ja hieroja; kylässä voisi olla yhteispuutarha ja kaikkien kylän lasten yhteinen mummula”, Sormunen listaa.

”Nyt ollaan tekemässä uutta elämäntapaa, joten mahdollisuudet ovat rajattomat”.

Rakennusten osalta Älykylä nähdään puurakentamisen tyyssijana, missä aluetta ympäröivä ainutlaatuinen luonto elää sopusoinnussa arkkitehtuurin kanssa. Yhteistyössä mukana oleva arkkitehti Toni Yli-Suvanto ylistää utajärvisten ajatusmaailmaa älykkään rakentamisen ideoinnissa.

”Päättäjät nostavat esille asumisen arvona hyvinvoinnin, mikä tarkoittaa esimerkiksi terveitä rakenteita ja puhdasta sisäilmaa, sisätilojen valoisuutta ja rentouttavia näkymiä luontoon. Taloteknisten ratkaisujen tulee olla helppokäyttöisiä ja aikaa kestäviä. Vastuullisuus on rakentamisen ohjenuora: katse on pidemmällä aikajänteellä niin resurssien, hiilijalanjäljen kuin tilojen muunneltavuuden ja kylän laajenemisen suhteen”.

Yli-Suvanto itse näkee puhtaan ja terveen luonnon Utajärven suurimpana valttikorttina, se on Rokua Geopark-alueeseen lukeutuvan kunnan etuoikeus. Luonto korostaa ekologisen rakentamisen arvoja.

”Älykylä-alueelle rakennetaan tehokkaita ja monikäyttöisiä tiloja, joissa huomioidaan niin asumisen kustannukset kuin hyvinvoinnin edistäminen. Toisinaan ajatellaan, että ekologisuus on vain rikkaiden hupia, mutta se ei ole niin. Joskus alkuinvestointi esimerkiksi energiaratkaisuissa voi olla hankintavaiheessa hieman korkeampi, mutta rakennusten käyttökustannukset huomioiden kokonaiskustannukset ovatkin merkittävästi edullisemmat”, Yli-Suvanto huomauttaa.

Utajärven kunnanvaltuutetut ideoivat Älykylä-konseptia seminaaripäivässä. Eero Pirttikoski, Reetta Tuovinen ja Maija Paavola pohtivat, minkälaisia palveluita ja minkälaista yrittäjyyttä kyläyhteisön sisällä voisi syntyä.

Myös Utajärven päättäjät nostavat isoon arvoon aluehistorialtaan merkittävän luontoympäristön. Moni haluaa tänä päivänä asua turvallisessa ja puhtaassa ympäristössä, mutta samalla lähellä työtä.

”Utajärveltä on hyvät yhteydet Ouluun ja Kajaaniin, lentokentälle ja junaradalle. Haluamme houkutella meille myös uudenlaista yrittäjyyttä: tule asumaan kuntaan, mistä on helppo pendelöidä töihin tai tehdä työtä etänä valokuidun päässä”, kunnanvaltuusto visioi.

Jo itse Älykylän odotetaan tuottavan uudenlaista yrittäjyyttä osuuskuntaperiaatteella.

Kunnanjohtaja Anne Sormunen toteaa, että helpon ja onnellisen arjen mallista on tarkoitus tehdä koko Utajärven elämän mentaliteetti. Siten GeoHouse Älykylä -konsepti koskettaa kaikkia kunnan asukkaita ja kyliä, joiden elinvoima halutaan uuteen kukoistukseen.

”Vaikka fyysinen Älykylä rakennetaan ensimmäisenä tiettyyn paikkaan, ei se tarkoita, että kylä eläisi ominaan irrallaan muista. Älykylä luo uudenlaisen elämäntavan mallin, joka tukee kunnan nykyistä elintilaa ja nykyinen elintila puolestaan tukee Älykylää.”

Utajärven kunnan kaavoitusinsinööri Tiia Possakka oli mukana päättäjien seminaaripäivässä ideoimassa, mitä Älykylä-mallin eläminen käytännössä voisi tarkoittaa. Esille nousi ajatuksia muun muassa kylän yhteisistä harrastetiloista ja yhteisautoista.

Utajärven tavoite on saada kuntaan Älykylän myötä vähintään 50 uutta asukasta. GeoHouse Älykylän rakentaminen aloitetaan heti, kun riittävä määrä kiinnostuneita, tulevia asukkaita on saatu mukaan hankkeeseen. Hankekyselyyn voi vastata netissä osoitteessa www.utajarvi.fi/geohouse.

”Utajärven kunnan palveluita räätälöidään parhaillaan uusiksi esimerkiksi lapsiperheiden osalta. Meillä on jo aamu- ja iltapäivätoimintaa koululaisille ulottuen toiselle luokka-asteelle asti ja suunnitteilla muitakin palveluita, jotka tekevät perheiden arjesta huomattavasti helpompaa ja onnellisempaa”, Sormunen kertoo.

Kunnan päättäjät ovat sitoutuneet tekemään asioita Utajärvellä kunnan sloganin mukaan ”pikkuisen paremmin kuin muut”. Utajärvi on ollut edelläkävijä ennenkin, sillä kunta kantaa Suomen ensimmäisen Reilun kaupan kunnan tunnusta ja kunta on liittynyt myös Hinku-hiilineutraalien kuntien joukkoon.

Lisätietoa:

www.utajarvi.fi/geohouse, www.arctic2020.fi/

Utajärven vt. kunnanjohtaja Anne Sormunen, anne.sormunen@utajarvi.fi, p. 040 482 6444

ASV Arctic Smart Village Oy toimitusjohtaja Juri Laurila, juri.laurila@arctic2020.fi, p. 040 514 5000

Arkkitehtitoimisto Toni Yli-Suvanto Oy, toimitusjohtaja Toni Yli-Suvanto, tys@toniylisuvanto.com, p. 040 7411307

 

INFO:

GeoHouse Älykylä

– Utajärven kunnan hanke, jossa rakennetaan 25 talon ekologinen kyläyhteisö

– Rakentamisen ja asumisen kokonaiskustannukset minimoidaan, kylästä tulee energiaomavarainen

– Viihtyisyys, väljyys, yhteisöllisyys ja luontoarvot etusijalla

– Etätyönteon mahdollisuudet kunnossa: valokuitu ja sujuvaa pendelöintiä lähialueelle

– Edistää jakamistaloutta ja resurssiviisasta asumista: hankitaan kimpassa esim. vene, harrastevälineitä, ruohonleikkuri. Kylämummolat lapsiperheiden tueksi. Kimppakyytejä ja -autoja, kylän yhteinen puutarha, ym.

– Tavoite elää onnellisesti ja turvallisesti helpon arjen keskellä ekologisessa kyläympäristössä edullisin asumiskustannuksia

 

¤¤¤

Toimitusjohtajan blogi 11.7.2018

Maaseutu – Suomen sykkivä sydän

Sadat tuhannet suomalaiset suuntaavat näinä päivinä maalle. Lomalaiset ymmärtävät, että maaseutu tarjoaa miljöön, jossa sielu lepää ja arkipäivien stressi unohtuu. Ja oikeassahan he ovat! Monikaan ei mieti maaseutua kuitenkaan asuinpaikkana, vaikka miljöö on aivan yhtä ihastuttava ja vapauttava vuoden jokaisena päivänä. Miksiköhän?

Koostin kymmenen syytä, miksi kannattaa harkita muuttoa maalle:

  1. Ei ruuhkia. Tunnin työmatka voi olla etäisyydeltään jopa kymmenkertainen kaupunkien ruuhkiin verrattuna. Ruuhkissa ajaminen aiheuttaa ihmisissä stressiä jo ennen työpäivän alkua. Maaseutumaisema rauhoittaa mieltä ja on kiva mennä töihin.
  2. Luonto lähellä. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että jo 10 minuuttia luonnossa alentaa ihmisten stressitasoa, parantaa vastustuskykyä ja virkistää mieltä. Maaseudulla asuessa luonnon ”parantavilta voimilta” ei voi välttyä.
  3. Asumisen hinta. Pääkaupunkiseudun kerrostaloyksiön hinnalla voit saada omakotitalon maalta. Tonttien hinnat ovat maalla edullisia ja reilun kokoisia. Pihoilla on tilaa harrastaa, leikkiä ja puuhata. Halusit sitten hoitaa hyötypuutarhaa, tehdä keppihevosratoja tai kasvattaa kukkia, kaikki mahtuu samalle pihalle.
  4. Puhdas ilma. Maaseudulla hengitettävä ilma on puhtaampaa ja esimerkiksi pienhiukkasten määrä on pieni. Maaseudun ilma on helpompaa hengittää ja lievittää hengityselinsairauksien oireita.
  5. Naapurit tunnetaan. Maaseudulla ihmiset tuntevat toisensa. Kyläraitilla kulkiessa voi jutella päivänpolttavista asioista tai perheen uudesta koirasta melkein jokaisen vastaantulijan kanssa.
  6. Ystävällisyys ja avuliaisuus. Maaseudulla ihmiset ovat tottuneet elämään arkisesti ilman erikoisliikkeitä tai kaikkia mahdollisia palveluita. Jos tulee yllättävä tarve, naapuria autetaan hädässä. Oli se sitten sokerin tai vaikka talkootyön tarvetta, naapuriin voi useimmiten luottaa.
  7. Yhteisöllisyys. Maaseudulla ihmiset puhaltavat yhteen hiileen. Tapahtumien tai palveluiden järjestäminen on useimmissa maaseutukylissä mukavaa vaihtelua, joka hyödyttää kaikkia asukkaita. Hirvipeijaiset ovat kylän yhteinen tapahtuma, joka kokoaa kyläläiset hyvän ruoan pariin joka vuosi. Ihmiset välittävät toisistaan.
  8. Ekologisuus. Maalla asuessa oppii luonnosta paljon. Opit tuntemaan eläimiä, lintuja ja kasveja, kun voit seurata niitä jokapäiväisessä elämässäsi. Energiaa tuotetaan uusiutuvista lähteistä, kuten puusta, auringosta tai vaikka läheisestä virtaavasta purosta kestävästi. Luonto tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia ekologisiin harrastuksiin ja keruutuotteiden hyödyntämiseen. Maalla asuessa oppii todella ymmärtämään, mitä ekologinen eläminen tarkoittaa.
  9. Teknologia. Maaseudun valokuituyhteydet tarjoavat jopa kaupunkien verkkoja nopeampia yhteyksiä. Jos teet tietotyötä tai tarvitset työssäsi nopeita yhteyksiä, kannattaa harkita etätyön tekemistä maalla. Vähäiset käyttäjämäärät eivät tuki verkkoja, kuten kaupungeissa. Maaseutu on myös inspiroiva ympäristö uuden kehittämiseen. Elämisen helppoutta voi lisätä helposti teknisillä ratkaisuilla maalla aivan kuten kaupungeissakin.
  10. Onnellisuus. Maalla asuu jopa 800 % onnellisempia ihmisiä! Ja kukapa meistä ei haluaisi olla onnellinen. Maalle muuttamalla voit tuntea vapauden. Tilaa on paljon, maisemat ovat upeita, eläminen on turvallista, rauhallinen ympäristö ja stressittömyys tekevät ihmisistä onnellisia.

Kun vietät lomaasi maaseudulla, kannattaa miettiä miljöötä pysyvänä asuinympäristönä. Perustettavat Älykylätm:t voivat tarjota maaseudun omien vahvuuksien lisäksi myös aivan uudenlaista elämisen mukavuutta ja riippumattomuutta! Voisit olla onnellisempi jokaisena päivänä vuodessa.

¤¤¤

 

Tiedote 28.5.2018

Ajankohtaista

Nimi muuttui – uusi nimi on ASV Arctic Smart Village Oy

Arctic Smartness -klusterityöstä nimen saanut Arctic Smartness Village Oy nimi on saanut jonkin verran palautetta englanninkielen kielioppivirheestä. Tästä syystä muutimme yhtiön nimeä. Uusi nimi on ASV Arctic Smart Village Oy. Nimenmuutos ei vaikuta toimintaan.

Neuvottelut etenevät

Sodankylän tilanne on entisellään, eli odottelemme kunnan päätöstä jatkosta ja Maa- ja Metsätalousministeriön päätöstä valtioneuvoston poikkeamislupa-asiassa. Maaliskuun loppupuolelta asti olemmekin käyneet neuvotteluita muiden kuntien kanssa Case -hankkeiden käynnistämisestä. Suunnitelma on, että kun saamme muutaman kunnan mukaan, alkaa EU -hankkeen valmistelu Lapin Liiton toimesta. Neuvottelut etenevät hienosti ja odotammekin syksyyn mennessä asioiden etenevän. ”Erittäin positiivinen vire leimaa neuvotteluita ja odotukset ovat korkealla”, kuvailee toimitusjohtaja Juri Laurila tilannetta.

Kyselytutkimus käynnissä

Keräämme tietoja kansalaisten mielikuvista Älykylästä kehittääksemme sitä entistä paremmin suomalaisille sopivaksi. Voit käydä vastaamassa kyselyyn tästä linkistä. Vastausaikaa on 1.6.2018 asti.

Kiitos jo etukäteen vastauksestasi.

¤¤¤

Tiedote 12.4.2018

Uuden kehittäminen vaatii uskoa ja sitkeyttä

Aurinko paistaa, vaikka joskus olisikin töyssyjä tiellä.

Uuden innovaation keksiminen voi olla tuotteen kehityskaaren helpoin vaihe. Jokainen meistä on joskus ”keksinyt” mullistavan tuotteen, joka parantaa maailmaa ja helpottaa elämää. Itsekin olen keksinyt satoja hilavitkuttimia ja ratkaisuja ongelmiin. Suurin osa niistä kyllä on jäänyt ajatuksen asteelle tai pienellä taustaselvityksellä paljastunut jo aiemmin keksityksi. Tunnistatko tilanteen itsessäsi? Halu ratkaista asioita on meihin sisäänrakennettu ja se halu on tuonut ihmiskunnan tähän pisteeseen. Tosin mielestäni moni keksintö on vielä protovaiheessa ja niitä pitää kehittää kestävämmiksi ratkaisuiksi.

Joskus ihmiset lähtevät ajamaan niin suuria asioita, ettei kukaan usko niihin aluksi. Kemijärvellä Heikki Nivala lähti ajamaan uutta biotuotetehdasta kaupunkiin. Häntä pidettiin hulluna ja tavoite tyrmättiin utopistisena. P&A Trans Oy:n Pentti Karvonen ideoi uudenlaisen tukkirekan, joka voisi kuljettaa enemmän puuta. Alkuun idealle naurettiin, mutta nykyään sitä pidetään erinomaisena ratkaisuna. Älykylää vastustetaan, koska sitä pidetään utopistisena. Itse uskon kuin vuoreen, että niille on valoisa tulevaisuus edessä.

Älykylän keksiminen oli jännä tapahtumasarja, joka on muodostunut siunaukseksi ja kiroukseksi, uhaksi ja mahdollisuudeksi, sekä suuriksi odotuksiksi ja peloiksi. Tunteiden koko vuoristorata on käytössä uusia tilanteita kohdatessa. Henkilökohtaiset panokset ovat kovat. Kuukausipalkkaisena jatkaminen ja mukavuusalueella pysyminen olisi ollut tuttua ja turvallista, kun vertaa yrittäjäksi ryhtymiseen sen vuoksi, että saisi muille paremman asuinpaikan.

Tuttu ja ”turvallinen” voi joskus olla harmillisen vaarallinen tie kulkea.

Tuttu ja turvallinen vai uusi ja innovatiivinen?

Lapin väkiluku laskee vuosi vuodelta, mutta sen muuttamiseksi tehtävät toimet pysyvät ennallaan. Näen sen hyvin vaarallisena kehityspolkuna. Itselleni kylien elinvoimaisuus ja haja-asutusalueen asuttuna pitäminen ovat tärkeitä asioita. Pieni turhautuminen voi joskus olla hyväksikin, jos se saa hylkäämään vanhat ajattelutavat ja innovoimaan uusia ratkaisumalleja ongelmaan.  Pakko sanoa, tuo uusi ajattelutapa haasteitakin mukanaan. Vaikka itse tietäisi, miten uusi innovaatio toimii, sen selittäminen muille voi olla haasteellista. Monet ajattelevat lähtökohtaisesti vanhalla tavalla, koska se on heille tuttua ja mahdollisesti jo valmiiksi pureksittu lähestymistapa.

Olen lukuisat kerrat törmännyt tilanteeseen, jossa minulta kysytään miksi perustetaan uusia kyliä, kun vanhoillakin menee huonosti. Olen saanut tarjouksia rakennuspaikaksi sopivista alueista ja kuullut olettamuksia älyteknologiaan liittyen. Olen nähnyt euron kuvien välähtävän keskustelukumppanin silmissä, kun olen esittänyt yhteistyötä ja kuullut väheksyvällä tavalla esitettyjä kommuuni -viittauksia. Ihmisten on paljon helpompi liittää asiat johonkin tuttuun, kuin päästää tästä ajatuksesta irti ja lähestyä asiaa ajatustasolla uudesta kulmasta. Malli tuo tiettyä turvallisuutta, mutta voi olla myös todella vaarallista siinä vaiheessa, kun tuttu ja turvallinen johtaa hitaaseen ja varmaan näivettymiseen.

Jos itsellä oli vaikeaa päästää irti vanhoista kaavoista, ei se ainakaan helpompaa ole monelle muullekaan. Kun ajatellaan asumisen tekijöitä uudelleen, voi olla vaikea päästää irti siihen liittyvistä vanhoista malleista. Voi olla vaikea sisäistää, että rakentamishankkeen vetäjä ei olekaan rakennuttaja. Se ei osta maata, eikä rakenna rakennuksia, kuten grynderit ovat tehneet. Vetäjä ei pyrikään käyttämään asemaansa hyväkseen ja maksimoimaan omia voittojaan. Asukkaaksi tuleva ei olekaan itsenäinen talonrakentaja omalla tontillaan, vaan osa yhteisöä joka hyötyy suuruuden ekonomiasta. Rakentaja ei ostakaan tonttia, vaan ostaakin rakennuspaikan yhdessä muiden rakentajien kanssa. Rakentaja ei joudukaan hankkimaan kaikkia työkaluja itse, vaan kaikki rakentajat voivat hankkia työkaluja yhdessä. Rakentaja ei maksakaan sähkö- tai vesiyhtiölle liittymismaksuja, vaan perustaa oman energia- ja vesiyhtiön. Eikä myöskään maksa yhtiöille sähköstä ja vedestä, vaan tuottaa ne itse. Asukas ei otakaan nettiliittymää Elisalta tai Telialta, vaan yhteisö perustaa oman tietoliikenneverkon.

Näe vaikeuksien taakse

Uusi innovaatio kohtaa lähes aina vaikeuksia. Ne voivat olla odotettuja tai odottamattomia. Joskus ne lyövät maahan ja saavat uskon horjumaan. Joskus ne sekoittavat kaikki suunnitelmat ja asemoivat koko toiminnan uudelleen. Vaikeudet voivat herättää ajatuksen luopua koko innovaatiosta. Jokaiselle yrittäjälle tulee joskus eteen tilanteita, joissa ei itse tiedä mitä tulisi tehdä.

Tällaisessa tilanteessa on hyvä muistaa, miksi alun alkaen lähti uutta edistämään. Minulle se on helppoa, sillä uskon vilpittömästi siihen, että suomalaiset haluavat asumisen olevan edullisempaa. Uskon, että haja-asutusalueiden elinvoimaisuutta voidaan parantaa ja muuttaa ne houkuttelevaksi asuinpaikaksi, johon muuttaa uusia asukkaita. Uskon, että rahan pysyminen alueen taloudessa on aina parempi vaihtoehto, kuin että raha menisi veroparatiisiyhtiöiden tileille. Lisäksi tiedän, että Älykylä -konsepti nähdään hyvänä laajasti. Tiedän, että Smart Village on jopa EU:n tavoitteissa tulevaisuudessa. Tiedän, että mallilla voidaan muuttaa ihmisten mielikuvaa maalla asumisesta. Lisäksi tiedän, että vaikka konseptia toteutettaisiin kaupungin lähiönä, se on asukkaiden kannalta hyvä ratkaisu. Se saa jatkamaan ja ottamaan suuria henkilökohtaisia riskejä, koska haluan ihmisten olevan onnellisia elämässään ja jos voin vaikuttaa edes yhden perheen osalta tähän, olen tehnyt maailmasta hieman valoisamman. Siitä on hyvä ammentaa voimaa itselleen.

¤¤¤

 

Tiedote 26.3.2018

Arctic2020 Shop on avattu!

Arctic2020 Shop on avattu älykylien kehittämisen tukemiseksi.  Asukkaiden elinvoimaisuutta parantava Älykylä -konsepti soveltuu maaseudun kehittämiseen tai vaikkapa kaupungin lähiönä toteutettavaksi. Verkkokaupan kaikki tuotot menevät edullisemman asumisen kehittämiseen ja uusien aluerakentamiskohteiden käynnistämiseen eri puolilla Suomea.

Verkkokaupalla tuetaan älykylä -konseptin kehittämistä ja markkinointia. ”Haluamme edullisemman asumisen mahdollisimman monen ulottuville”, kertoo toimitusjohtaja Juri Laurila Arctic Smartness Village Oy:stä. Laurila toivoo, että verkkokaupan tuotoilla voidaan kasvattaa yrityksen osaamispääomaa ja valmistella tulevia uudistuksia.

Maaseudun autioitumisesta poikinut ajatus uusien kylien perustamisesta on saanut rinnalleen monenlaisia sovelluksia. Siinä kun maaseudulle perustettu uusi kylä houkuttelee ympäristötietoisia, rauhallisuudesta pitäviä tai luonnon lähellä viihtyviä asukkaita, uusi asuinalue kaupungin laidalla houkuttelee asukkaita, jotka eivät halua maksaa turhaan korkeita elinkustannuksia tai jotka haluavat elää resurssiviisaasti. Älykylä -konseptin periaatteita voidaan noudattaa kaikissa aluerakentamiskohteissa.

Asumisen hinnan muutos ei tapahdu hetkessä, eikä se onnistu ilman ihmisten tukea. Aiemmin halukkailla ei ollut mahdollisuutta osoittaa tukeaan taloudellisesti. Nyt avattu verkkokauppa antaa tähän mahdollisuuden.

Arctic2020 Shop löytyy osoitteesta http://arctic2020.mycashflow.fi/.

 

¤¤¤

 

Tiedote 1.3.2018

Lakiasiaintoimisto Neuvonen Oy älykylien oikeusturvaa kehittämään

Älykyliä kehittävä Arctic Smartness Village Oy ja Lakiasiaintoimisto Neuvonen Oy ovat aloittaneet yhteistyön, jolla varmistetaan osakkaiden oikeusturva älykylien perustamisessa ja toiminnassa. Edullista asumista edistävä konsepti parantaa maaseudun elinvoimaisuutta, palveluita ja omavaraisuutta asukaslähtöisesti.

Yhteistyön tarkoituksena on varmistaa, että perustettavien kylien osakkaiden oikeusturva toteutuu ja yhteisön toiminnan kannalta merkittävät toiminnallisuudet turvataan läpinäkyvällä tavalla. ”Älykylä on monitahoinen ratkaisu, jossa on ennakoitava riskejä eri lähestymiskulmista”, Arctic Smartness Village Oy:n toimitusjohtaja Juri Laurila arvioi. Hän on iloinen hyvin alkaneesta yhteistyöstä, sillä asukkaiden etu on kaiken suunnittelun kärkenä. ”Oikeusturva on arvokas asumisen tekijä”, Laurila jatkaa.

Lakiasiaintoimisto Neuvonen Oy:n toimitusjohtaja Hilkka Neuvonen pitää älykylä -konseptia erittäin mielenkiintoisena ja innovatiivisena. ”Haluamme olla mukana tällaisissa mielenkiintoisissa ja innovatiivisissa hankkeissa, joiden kautta saamme olla osa uudenlaista älykkään asumisen, teknologian ja yhteisötoiminnan ratkaisuja luovaa tulevaisuutta”, Neuvonen toteaa. Lakiasiaintoimisto Neuvonen Oy tarjoaa asiakkailleen arjen juridiikkaa, johon tällaisen monipuolisen ja asukaslähtöisen konseptin kehittäminen istuu erinomaisesti. ”Arctic Smartness Village -konseptissa voimme hyödyntää osaamisemme laaja-alaisuutta”, Neuvonen kuvailee.

Älykylä  ̶  edullisen asumisen konsepti

Arctic Smartness Village -konseptin taustalla vaikuttavat maaseudun autioituminen ja asumisen hintakehitys. Konseptin keksijä Juri Laurila halusi löytää molempien suuntaa muuttavan, konkreettisen keinon näihin haasteisiin. Pitkä kokemus aluekehitystyöstä antoi paljon taustatietoa, joiden varaan konsepti alkoi rakentua. Konseptin perusidea on aika yksinkertainen. ”Kootaan yhteen parhaat mallit ja vältetään tiedossa olevat karikot”, Laurila kiteyttää.

Konseptissa perustetaan uusia kyliä ja asuinalueita, joissa hyödynnetään hyviksi havaittuja malleja ja modernia teknologiaa. Siinä myös valjastetaan liiketaloudellinen toiminta pienentämään asumisen ja elämisen kustannuksia ja tuottamaan palveluita yhteisön jäsenille. Älykylä houkuttelee asukkaita, jotka haluavat elää edullisemmin, kestävämmin, ympäristöystävällisemmin ja modernimmin.

Lisätietoja:

Juri Laurila, toimitusjohtaja, Arctic Smartness Village Oy

juri.laurila@arctic2020.fi, +358 40 514 5000

Hilkka Neuvonen, toimitusjohtaja, Lakiasiaintoimisto Neuvonen Oy

hilkka.neuvonen@nlex.fi, +358 40 759 1230

 

¤¤¤

 

Tiedote 20.2.2018

Viinaa ja ruokaa älykylistä

Olutpanimoa ja viinatislaamoa ehdotettiin tuotettavaksi älykylissä. Eniten vastaukset kuitenkin painottuivat ruoantuotantoon, matkailuun ja palveluihin. Kuluttajille suunnattu kyselytutkimus osoittaa älykylien kiinnostavan kuluttajia. Kaksi kolmasosaa 137 vastaajasta ennustaa älykyliä nousevan useita vuoteen 2040 mennessä. Muuttoliikkeen kehitykseen suurimpina tekijöinä nähtiin koulutus ja työ, asumisen hinta ja palveluiden keskittyminen.

Olutpanimoa ja viinatislaamoa ehdotettiin kysyttäessä, mitä tuotantoa vastaajan omaan kuntaan perustettavassa älykylässä voisi olla. Eniten vastaukset kuitenkin painottuivat ruoantuotantoon, matkailuun ja palveluihin. Maatalous, luonnontuotteiden jalostus, kasvihuonetoiminta, lihanjalostus ja elintarviketuotanto olivat selvästi enemmistössä. Myös ohjelma-, hyvinvointi-, eläinhoito-, metsuri- ja tietotekniikan palvelut, sekä sosiaalinen palveluntuotanto nähtiin hyvinä vaihtoehtoina. Erilaisia matkailupalveluita esitti viidesosa vastaajista. Realistisimpana nähtiin kiinteistönhuolto.

Kolme neljäsosaa vastaajista oli sitä mieltä, että yhteisöllisyys vaikuttaa erittäin tai melko paljon asumismukavuuteen. Vielä isompi osa (82 %) näki tärkeänä päästä osallistumaan oman asuinalueen päätöksentekoon.

Kaksi kolmasosaa vastaajista ennustaa älykyliä nousevan useita vuoteen 2040 mennessä. 6 prosenttia odottaa niitä olevan yli 50. Kolmasosan mielestä älykyliä syntyy alle 4 kappaletta. Arctic Smartness Village -konsepti on edulliseen asumiseen tähtäävä asumisen malli, jossa luodaan työpaikkoja ja palveluita. Samat asiat nousivat ylitse muiden muuttoliikkeen kehityksen tekijöinä kyselyssä.

Omakotitalo ja rivitalo suosituimmat

Omakotitalot olivat vastaajien keskuudessa selvästi suosituin asumisen muoto. Yli 60 prosenttia vastaajista valitsisi omakotitalon. Seuraavaksi suosituin oli rivitalo 28 prosentin kannatuksella. Suosituin asunto oli 91-125 neliöinen omakotitaloasunto, jollaisen valitsisi 22 prosenttia vastaajista.

Moduulitalot koki kiinnostavana lähes kaksi kolmasosaa vastaajista. Kuten kuntavaikuttajienkin kyselyssä, puu oli selkeä ykkönen parhaana rakennusmateriaalina. Melkein 90 prosenttia vastaajista valitsisi puun.

 

Lisätietoja:

Juri Laurila, toimitusjohtaja, Arctic Smartness Village Oy     +358 40 514 5000, juri.laurila@arctic2020.fi

 

¤¤¤

 

Tiedote 13.2.2018

Enemmistö kuntavaikuttajista näkee älykylien yleistyvän

Arctic Smartness Village Oy teetti kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin kuntavaikuttajien näkemyksiä yrityksen luoman älykkään asumisen konseptin osalta. Älykylillä on vahva tuki kuntavaikuttajien suunnalla. Vastaajista vain viidennes näki, että kyliä olisi perustettu vuoteen 2040 mennessä alle 4 Suomeen. Lähes saman verran näki kyliä olevan enemmän kuin 35 toiminnassa.

Yrityksen tammikuussa 2018 teettämään kyselytutkimukseen vastasi 114 kuntavaikuttajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat olivat kunnan- ja kaupunginjohtajia, kuntien virkamiehiä ja poliittisia vaikuttajia 60 eri kunnasta ja kaupungista. Kyselytutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa kuntavaikuttajien mielikuvia Arctic Smartness Village -konseptin houkuttelevuudesta ja tulevaisuudesta.

Energiaratkaisuja piti houkuttelevana tai erittäin houkuttelevana 67,5 prosenttia vastaajista. Vain alle 10 % vastaajista ei kokenut niitä houkuttelevina. Vastausten perusteella yhteiskäyttöön hankituilla välineillä voidaan hankkia satojen eurojen vuosisäästöt. Noin puolet vastaajista arvioivat säästöjä syntyvän 200-800 euroa ja neljäsosa vastaajista arvioi säästöiksi 800-1600 euroa.

Yhteisöllisyyttä arvostetaan

Älykkään asumisen konseptissa tuetaan yhteisöllisyyden kehittymistä monipuolisesti. 83 prosenttia vastaajista piti tätä tärkeänä uusien asuinalueiden perustamisessa. Yli 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että yhteisöllisyys vaikuttaa asumisen mukavuuteen. Neljä viidestä koki tärkeänä mahdollisuuden osallistua oman asuinalueen päätöksentekoon.

Yhteisön palveluntuotannosta realistisimpina nähtiin kiinteistönhuolto, siivous ja kodinhoitopalvelut. Vain 7 prosenttia vastaajista ei nähnyt realistisena, että yhteisö voisi tuottaa palveluita. Matkailupalveluiden tuottaminen oli selkeä suosikki, kun kysyttiin mitä tuotantoa älykylä voisi tuottaa. Myös ravinnon tuottaminen ja digitaaliset palvelut nousivat useissa vastauksessa esiin.

Myös puu- ja moduulirakentaminen koettiin hyvänä. Yli 90 prosenttia vastaajista valitsisi rakennusten materiaaliksi puun. Lähes 70 prosenttia vastaajista piti siirrettäviä moduuliratkaisuja ja mahdollisuutta muuttaa rakennuskantaa elämänvaiheiden mukana kiinnostavana.

Koulutus ja työ ohjaa muuttoliikettä

Muuttoliikkeen kehitysnäkymät jakoivat vastaajat. Silti kaupungistumisen nähtiin jatkuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Hieman yli 30 prosenttia vastaajista näki urbanisaation vahvistuvan. Kuitenkin reilu viidennes vastaajista näki suunnan muuttuvan ja ihmisten muuttavan maalle. Tärkeimpinä muuttoliikkeeseen vaikuttavia tekijöitä Suomessa oli koulutus ja työ, liikenneyhteydet ja palveluiden kehittyminen. Globaalisti ympäristötekijät, koulutus ja työ, sekä turvallisuus koettiin selvästi tärkeimmiksi ohjureiksi.

¤¤¤

Tiedote 21.12.2017

Sodankylän älykylähanke myötätuulessa

Arctic Smartness Village Oy:n uraauurtava älykyläkonsepti on saanut paljon huomiota osakseen. Energiaomavarainen, ympäristöystävällinen ja elinvoimainen asumisen malli voi muodostua tulevaisuudessa merkittäväksi asumisen muodoksi eri puolilla Suomea. Yrityksen luoma malli on kehitetty asukaslähtöisesti ja sen tärkeimmät hyödyt tulevat taloudellisesta mallista, yhteisöllisyydestä ja asumisen mukavuudesta. Sodankylään suunniteltava 500 asukkaan pilottikylähanke on saanut taakseen merkittävän verkoston toimijoita, joiden avulla kylän perustaminen on askeleen lähempänä toteutumistaan.

Juuri päättyneen Sodankylän kunnan ja Lapin liiton rahoittaman AIKO -kokeiluhankkeen aikana uusi älyasumisen malli sai huomattavan paljon kiinnostusta osakseen. Asiantuntijat yliopistoissa, kunnissa, virastoissa ja yrityksissä näkevät konseptissa suuren potentiaalin laajentua Suomen lisäksi ulkomaille. Koska mallissa luodaan elinvoimaisia asuinalueita pääosin markkinaehtoisesti, konsepti luonnollisesti kiinnostaa kuntia. Konseptin mukaisesti perustetut älykylät nostavat kuntien imagoa edelläkävijänä ja houkuttelevat niihin uusia asukkaita.

Konseptin vaikutuksia on pohdittu myös uusista näkökulmista. Sen mahdollisuuksia pohditaan maaseudun uusasuttamisen lisäksi muun muassa SOTE -palveluiden tuottamisessa, aluelautakuntamallin toteuttamisessa, maahanmuuttajien kotouttamisessa, sekä tutkimus- ja kehittämisympäristönä. Yhteisöllisyyden tukemiseksi kylään ollaan ottamassa käyttöön oma virtuaalivaluutta.

Pysyvää tutkimusta alueelle

Vaasan yliopisto aloittaa älyverkon suunnittelun. Yliopisto suunnittelee pysyvää tutkimus- ja koeverkkoa, jossa se voi tutkia erilaisia kehitysratkaisuja ihmisten arjessa. Ns. Living lab -antaa tietoa erilaisten ratkaisujen vaikutuksista asukkaiden arkielämän ratkaisut huomioiden. Tavoitteena on kehittää energiatehokkuutta ja kokeilla teorioita käytännössä.

Konsepti vie asumista kohti hiilineutraaliutta. Itse tuotettu energia, sekä muu tuotanto pienentää asumisen ja elämisen hiilijalanjälkeä. Energia tuotetaan vain uusiutuvista lähteistä, erilaiset jakamistalouden sovellukset vähentävät kulutusta ja rakentamisessa suositaan puuta. Kaikessa suunnittelussa pyritään minimoimaan vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon.

Maanalaista tuotantoa

Alueelle on suunniteltu kalankasvatusta ja kasvihuonetuotantoa. Arktisella alueella on katsottu olevan energiataloudellisesti järkevää sijoittaa nämä suljetun kierron järjestelmät maan alle, jolloin säästetään merkittävästi lämmitysenergiaa. Valaistuksen järjestäminen nykyaikaisella LED -teknologialla mahdollistaa myös kasvien kerroskasvatuksen. Suljetun kierron järjestelmät eivät aiheuta myöskään ympäristökuormitusta.

Seuraavassa vaiheessa perustetaan osuuskunta, tehdään talouslaskelmat ja aluetaloudellisen vaikutusten arviointi, tehdään maankäyttösopimukset ja aloitetaan aluesuunnittelu. Lisäksi kevään aikana on tarkoitus aloittaa ennakkomyynti. Rakentaminen aloitetaan vuoden 2020 aikana.

 ¤¤¤

 

Tiedote 1.12.2017

 

Slush! yhdistää start upit – Bankify Oy ja Arctic Smartness Village Oy kehittämään yhteisöllistä jakotaloutta.

Helsingissä käynnissä oleva Slush! -tapahtuma on luotu yhdistämään yrityksiä ja rahoittajia. Sen ansiosta kaksi erittäin lupaavaa Start Up -yritystä aloittaa yhteistyön, joka tuo molemmille lisäarvoa. Bankify Oy ja Arctic Smartness Village Oy ovat kehityksen kärjessä omilla aloillaan ja aloitetulla yhteistyöllä viedään taloutta uuden sukupolven yhteisölle teknologia edellä.

Virtuaalista vertaistalous applikaatiota kehittävä Bankify:n teknologialla luodaan työkalut läpinäkyvän taloudenpitoon Arctic Smartness Village:n perustamiin älykyliin. Bankify -sovelluksen avulla käyttäjät hallitsevat yhdessä heidän talouskohteitaan helposti, sosiaalisesti ja hauskasti. Arctic Smartness Village Oy:n toimitusjohtaja Juri Laurila näkee yhteistyön tuovan aivan uudenlaisia mahdollisuuksia yhteisöllisyyden ja yhteisön toiminnallisuuden edistämisessä.

Bankify Oy on uuden sukupolven digitaalisia talouspalveluja tarjoava start up, joka perustettiin kesällä 2016 ja on laajentunut jo yli 7 eri maahan. Applikaatio ratkaisee käyttäjien rahanhallinnan ryhmissä ja yhteisöissä innovatiivisella tavalla. Palvelu on saatavilla jo Android ja iOS kaupassa ja Bankify julkaisi myös oman yhteisökonseptin aikaisemmin tällä viikolla yhteistyössä opiskelijajärjestöjen kanssa.

Älykylä -ajattelun edelläkävijäyritys Arctic Smartness Village Oy valmistelee 500 asukkaan pilottikylää Sodankylään. Konseptissa yhdistyy ympäristöystävällisyys, elinvoimaisuus, älyteknologian tuoma mukavuus ja uudenlaisen yhteisöllisyys. Suurta kiinnostusta herättänyt konsepti on uudenlaisen ajattelutavan kautta muodostumassa ekosysteemi, jossa ihmisten elämänlaatua nostetaan innovatiivisilla ratkaisuilla. Suunnittelun edetessä konseptin on huomattu soveltuvan huomattavien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen ja uusia mahdollisuuksia tulee vastaan lähes joka viikko.

Bankify:n perustajan Antti Tarakkamäen mukaan yhteistyö on käytännössä uusien mobiilipohjausten talouden jakopalvelujen tuomista sekä pienille, että suurille käyttäjäyhteisölle. Applikaatio mahdollistaa jokapäiväisten talousasioiden hoidon ja myös uusien innovatiivisten palveluiden testaamisen (avoimet rajapinnat, blockhain, virtuaalivaluutat)

 

Lisätietoja:

Juri Laurila, toimitusjohtaja, Arctic Smartness Village Oy     +358 40 514 5000, juri.laurila@arctic2020.fi

Antti Tarakkamäki, perustaja, Bankify Oy                                   +358 40 156 9160, antti@bankify.io

 

¤¤¤

 

Tiedote 15.11.2017

Toiminta laajenee – haemme uusia partnereita

Ainutlaatuisen konseptimme kehitysaskeleet ovat huikeita. Takanamme seisoo järisyttävän kova verkosto Suomen parhaita osaajia, jotka haluavat auttaa meitä kehittämään parasta mahdollista mallia älykylästä. Mukana on myös laaja joukko yrityksiä, jotka näkevät tulevaisuuden potentiaalin. Tarvitsemme lisää asiantuntijoita ja pääomia hallitun kasvun toteuttamiseen, projektien suunnitteluun ja liiketoiminnan pyörittämiseen. Oletko kiinnostunut hyppäämään mukaan kehittämään tulevaisuuden älykyliä kanssamme. Etsimme motivoituneita partnereita, joille ihminen on tärkeä. Konseptillamme haetaan asukkaille elinvoimaisuutta, asumisen mukavuutta ja helppoutta, yhteisöllisyyttä, sekä hyvinvointia. Koko toimintamme perustuu tämän tavoitteen edistämiseksi ja ehdoton edellytys kumppaneillemme on kyky asettaa itsensä muiden ihmisten saappaisiin ja selkärangasta kumpuava halu mullistaa yhteiskuntamalleja ihmislähtöisempään suuntaan. Tämä on

Jos sinulta löytyy tahtoa kehittää yhteisöjä ja kykyä, rahaa tai mielestäsi oikeanlaista osaamista, laita sähköpostilla lyhyt kuvaus itsestäsi sekä siitä, miten voisit edistää yrityksen toimintaa ja kasvua 10.12.2017 mennessä juri.laurila(at)arctic2020.fi. Samaan osoitteeseen voit laittaa myös lisätietokyselyt.

 

¤¤¤

 

Tiedote 2.11.2017

Arctic Smartness Village Oy alkaa valmistelemaan joukkorahoituskampanjaa

Älykyläkonsepti on saanut osakseen suurta mielenkiintoa. Useasta kunnasta on otettu yhteyttä ja tiedusteltu älykylän perustamismahdollisuuksia. Uusia kylähankkeita odotetaankin lähtevän liikkeelle useita eri puolilla Suomea, kun varsinainen markkinointi aloitetaan.

Tarvitsemme laadukkaan suunnittelutyön tekemiseen lisää asiantuntijoita ja osaajia, jotta voimme antaa mahdollisimman monelle ihmiselle tilaisuuden asua modernissa ja elinvoimaisessa yhteisössä. Tulevan joukkorahoituskampanjan tarkoitus on lisätä käyttöpääomaa, jolla katetaan alkuvaiheen menot ja palkkakulut. Käyttöpääomaa tarvitaan myös markkinoinnin tehostamiseen ja kansainvälistymisen valmisteluun.

Olemme aloittaneet joukkorahoitusalustojen tarkastelun ja tiedotamme valituksi tulevasta alustasta myöhemmin. Joukkorahoituskampanjan yksityiskohdista tiedotetaan suunnittelun edetessä ja joukkorahoituskampanjan lanseerauksen yhteydessä.

Tulemme aloittamaan myös ryhmärakentamishankkeen, jossa tulevat asukkaat suunnittelevat oman asuinympäristön. Myös tästä tiedotetaan myöhemmin.

 

¤¤¤

 

Tiedote 28.8.2017

Teijo-Talot Oy perustamaan älykyliä Arctic Smartness Village Oy:n kanssa

 

Salolainen valmistaloja ja -tiloja rakentava Teijo-Talot Oy ja Arctic Smartness Village Oy solmivat yhteistyösopimuksen älykylien perustamiseksi. Arctic Smartness Village Oy:n älykyläkonsepti vie älykkään asumisen uudelle tasolle, josta hyötyvät ennen kaikkea tulevat asukkaat ja älykylien lähialueet. Tulevissa älykylissä elinvoimaisuus ja yhteisöllisyys on otettu jo suunnittelussa huomioon laajasti. Hankkeen edetessä Teijo-Talot tulee suunnittelemaan ja rakentamaan Arctic Smartness Village Oy:lle energiatehokkaita valmistaloja, joihin asennetaan älykästä tekniikkaa, jolla älysovellusten toimintaa voidaan tukea.
Arctic Smartness Village Oy:n mallissa perustetaan uusia älykyliä alueille, joissa on tarvetta asunnoille ja kuntiin, jotka haluavat houkutella uusia asukkaita paikkakunnalle. Mallilla voidaan rakentaa ekologisesta ja modernista asumisesta kiinnostuneille ihmisille asuinpaikkoja, jotka ovat energiaomavaraisia ja joiden energiatehokkuus on huippuluokkaa.

Älykylissä älyrakennuksia ja älykästä asumista
Älykylä ei ole vain lähellä toisiaan olevia energiatehokkaita taloja, vaan paljon muuta. Älykylässä asuminen on helppoa ja mukavaa, yhteisö voi hyvin henkisesti ja taloudellisesti ja siellä tunnetaan erityistä yhteenkuuluvuutta. ”Elinvoimaisuuden parantamiseksi kyläyhteisöistä ulospäin suuntautuvat pääomavirrat ohjataan ensisijaisesti kylän sisäiseen kiertoon”, Arctic Smartness Village Oy:n toimitusjohtaja Juri Laurila kertoo. Kyliin odotetaankin syntyvän kyläläisiä ja kylien lähialueiden palvelua parantavia yrityksiä, jotka työllistävät osan asukkaista ja niihin perustetaan erilaisia tuottavia yksiköitä energiantuotannon lisäksi aina paikallinen tarve huomioiden. Yhteisöllisyyden vahvistamiseksi Arctic Smartness Village Oy:llä on myös monenlaisia ratkaisuja.
Teijo-Talot Oy:llä on tehtaita Salon lisäksi myös Hämeenlinnassa, Halsualla ja Sodankylässä, johon on suunnitteilla älykkään kyläkonseptin mukainen mallikylä. Paikallisesti valmistetut valmistalot lisäävät kunnan työllisyyttä ja elinvoimaisuutta ja tuovat säästöjä rakentajalle lyhyen kuljetusmatkan ansiosta.
”Valmistalo soveltuu uuden kylän perustamiseen täydellisesti, koska se tuodaan paikalle muuttovalmiina”, arvioi Laurila. Lisäksi moduulirakentamisella voidaan tehdä rakennuksia, jotka elävät ihmisten elinkaaren mukana. Taloihin voidaan tuoda lisämoduuleja tilantarpeen kasvaessa ja vastaavasti niitä voidaan myydä edelleen tilantarpeen vähetessä. Valmistalo voidaan myös siirtää kokonaan uuteen paikkaan tarvittaessa tai vanha talo voidaan vaihtaa uuteen. ”Pystymme tuottamaan älykyliin konseptillamme myös terveelliset ja turvalliset päiväkodit, koulut ja palvelutalot. Panostamme entistä enemmän myös ympäristöystävällisyyteen ja mm. Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty päiväkoti on hiljattain valmistettu meillä.” kertoo Teijo-Talojen uusi toimitusjohtaja Kirsi Ruohonen.

Lisätietoja:
Yhteistyö ja älykylät: Juri Laurila, toimitusjohtaja, Arctic Smartness Village Oy, juri.laurila@arctic2020.fi, 040-514 5000
Valmistalot: Kirsi Ruohonen, toimitusjohtaja, Teijo-Talot Oy, kirsi.ruohonen@teijo-talot.fi, 044-721 7112