Tarina

Arctic Smartness Villagen alkumetrit

Arctic Smartness Villagen ajatus syntyi, kun Lapin aluekehityksessä pitkään mukana ollut yrityksen toimitusjohtaja Juri Laurila oli tyytymätön haja-asutusalueiden elinvoimaisuuden parantamiseksi tehtäviin uudistuksiin. Hänen mielestään kehityshankkeet eivät olleet riittävän kunnianhimoisia, eikä niillä saatu tarpeeksi nopeaa vaikutusta maaseudun tyhjenemisen pysäyttämiseksi. Hänen mielestään oli oltava jokin keino, jolla kehityksen suunnan voisi muuttaa. Alueen haasteiden tuntemus ja halu ratkaista ongelma antoi idean. Jos olemassaolevien kylien elinvoimaisuuden parantaminen on ylivoimainen tehtävä, on perustettava uusia elinvoimaisia kyliä, jotka parantavat myös ympäröivän alueen elinvoimaa ja houkuttelevuutta.

Ideassa yhdistettiin älyasuminen erilaisiin puhtaamman ja energiatehokkaamman asumisen yksittäisiin tavoitteisiin ja maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämisen tavoitteisiin. Ajatus sai nopeasti erittäin paljon kiinnostusta ja kokosi laajan asiantuntijaverkoston taakseen. Tuloksena suuren potentiaalin omaava uuden tason älyasumisen kokonaisvaltainen konsepti, jolla myös maaseudun elinvoimaisuutta ja väestöpohjaa voidaan kasvattaa. Maaseudun uusasuttaminen mahdollistuu yhdistämällä keskittämisen ja hajauttamisen hyödyt. Ne tuottavat vaurautta kyläläisille, kunnalle ja valtiolle.

Konsepti huomattiin myös toimivaksi mahdollisuudeksi pakolaisuuden tuomien haasteiden ratkaisemiseksi. Pohjimmiltaan jokainen ihminen toivoo turvallista asuinpaikkaa, jossa on hyvä asua, tehdä töitä ja elää. Lisäksi ihminen tarvitsee arvostusta ja mahdollisuuden toteuttaa itseään. Arctic Smartness Villagen konsepti sisältää elementtejä, jotka motivoivat osallistumaan yhteisön hyvinvoinnin parantamiseen ja kehittämiseen. Sen lisäksi konsepti luo työpaikkoja ja antaa virikkeellisen ympäristön vaikkapa yritystoiminnan aloittamiseen.

Yritys perustettiin keväällä 2017. Kun kiinnostus konseptiin kasvoi päivä päivältä suuremmaksi, Juri päätti siirtyä kokonaan tiedottajan työstään konseptin kehittämiseen. Hän otti sokkohypyn suureen tuntemattomaan riskeeraten käytännössä koko omaisuutensa. Kuitenkin kiinnostus ja palaute oli niin hyvää, että konseptin kehittäminen ei enää voinut olla sivutoimista puuhastelua. Oli pakko valita, joko haudataan koko ajatus tai otetaan riski. Usko onnistumiseen ja tunteen palo paremman maailman kehittämiseen ja ihmisten elinvoimaisuuden parantamiseen voittivat ja näin alkoi uudenlaisen yhteisöllisyyden ja asumisen kehittämisen maailmanvalloitus.

 

Lyhyesti konseptista

Kylien elinvoimaisuus ja houkuttelevuus syntyvät pääomavirtojen suunnan muutoksella. Omalla tuotannolla pääomavirtojen suunnat muuttuvat kylän sisäiseen kiertoon ja rahat pysyvät asukkaiden käytössä. Arctic Smartness Villagen ytimessä on oma energiantuotanto, jolla käännetään energian osalta pääomavirta positiiviseksi. Mutta tämä ei yksinään riitä, on oltava muutakin. Kylän elinvoimaisuus muodostuu yhteisön ja kaikkien yhteisön jäsenten talouden järkeistämisen lisäksi työssäkäyvistä asukkaista, palveluita ja hyödykkeitä tuottavista yksiköistä, yhteisöllisyydestä ja yhteishengestä!

Fiksua ja luonnonläheistä

Arctic Smartness Villagen konsepti toimii tehokkaimmin silloin, kun luodaan uusia kyläkokonaisuuksia alusta lähtien. Konseptin osia voidaan myös liittää jo olemassa olevien kylien elinvoimaisuutta tukemaan. Juri nauttii luonnon tarjoamista elämyksistä ja mahdollisuuksista. Hän ihailee sen monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä. Luonto mukautuu ympäröivien tekijöiden muutoksiin ja on resilienssi pienille muutoksille. Suurissa muutoksissa luonto vaihtaa jopa siellä elävät kasvit toisiin, paremmin uutta ympäristöä kestäviin lajeihin samalla pyrkien ehkäisemään muutoksen suuruutta. Samaa periaatetta noudattaen rakennetaan myös älykyläkonseptia. Yhteisöstä tulee resilientti, eli ulkopuoliset muutokset vaikuttavat minimaalisesti yhteisön asukkaisiin. Uutta kylää tehtäessä voidaan ottaa huomioon myös ympäristöasiat tehokkaasti. Suomen luonto on arvokas, monimuotoinen ja sitä kannattaa vaalia. Luonto tarjoaa meille ihmisille myös kestävän elämisen pohjan tuottamalla uusiutuvia raaka-aineita hyödynnettäväksi. Koska välitämme myös tulevista sukupolvista, pidämme ensiarvoisen tärkeänä ettei luontoa rasiteta turhaan ja noudatetaan kestävän kehityksen periaatetta kaikessa tekemisessämme.

Maaseudun asumisen hajanaisuus tarkoittaa suuria hävikkejä erityisesti lämpöenergian siirrossa, joten hajallaan oleva rakennuskanta voi jopa syödä keskitetyn energiantuotannon hyödyt. Tiivis rakentaminen synnyttää myös yhteisöllisyyttä, kun naapurit tulevat nopeasti tutuiksi. Arctic Smartness Villagessa yhteisöllisyyttä lisätään monella tavalla. Merkittävimpiä uudistuksia aiemmin totuttuun on uudenlainen jakamistalouden malli, jossa kyläläiset omistavat osuuksia kylässä olevista tuottavista yksiköistä ja edistyksellisestä motivointialustasta, joka suorastaan yllyttää asukkaita osallistumaan kylän toimintoihin ilman velvoitetta siihen. Tuottavia yksiköitä voivat olla energialaitoksen lisäksi hotelli, tuotantotilat, kasvihuone/ kalankasvattamo ja niin edelleen. Yhteisön toimintaan osallistumista motivoidaan digitaalisten alustaratkaisujen ja toimintamallien avulla.

Arctic Smartness Villagessa yhteisöllisyys näkyy myös ajoneuvokannassa. Kyläläisten harkinnan mukaan hankitaan yhteiskäyttöajoneuvoja sopiva kaikkien vapaasti käytettäväksi. Olipa kyseessä autot, sähköavusteiset polkupyörät tai veneet ja moottorikelkat, ei ole eettisesti fiksua hankkia niitä joka pihalle. Autot voivat olla sähkö- tai kaasutoimisia, biopohjaisilla polttonesteillä käyviä tai hybridejä.

Maaseudullistumisessa maaseudulle syntyy kasvukeskittymiä, joissa yhdistyy palveluiden saatavuus luonnon läheisyyteen. Hiljaisissa ja rauhallisissa, ruuhkattomissa asuinympäristöissä asuu onnellisia ihmisiä luonnon keskellä. Päivähoito, koulu ja kauppa yhdistettynä nopeisiin yhteyksiin ja moderneihin osaamiskeskittymiin houkuttelevat nuoria perheitä jäämään maaseudulle. He perustavat digitalisaatioon pohjautuvia korkean tason yrityksiä tai alkavat alkutuottajiksi, perustavat matkailupalveluyrityksiä tai hoiva-alan yrityksiä. Kaikille on tilaa ja toimiva ympäristö.

Energiantuotanto murroksessa

Perinteinen suurten sähköntuottajien monopoleihin perustuva sähkön tuotanto- ja jakelumalli on uusiutumassa. Tulevaisuudessa siirrytään entistä enemmän pieniin tuotantoyksiköihin (hajautettu energiantuotanto) ja jakeluverkkoihin, jotka voivat olla tarvittaessa kokonaan energiaomavaraisia. Me haluamme säästää ihmisten rahoja perustamissamme kylissä.
Suomen huoltovarmuus paranee alku- ja energiantuotannon lisääntyessä. Uusiutuvia raaka-aineita tuotetaan ja käytetään niiden alkulähteillä ilmastopositiivisesti. Varmistamalla lähialueiden metsien kasvun myös sadan vuoden kuluttua käyttämällä puuta, annamme tuleville sukupolville puhtaamman ilmaston lahjaksi.
Miksi et nauttisi älykkäästä elämästä?

Arctic Smartness Village on vastaus monelle viihtyisästä ympäristöstä haaveilevalle. Sinne tullaan asumaan, tekemään töitä, viettämään eläkepäiviä, kasvattamaan lapsia, harrastamaan ja ennen kaikkea nauttimaan elämästä.

Kenelle älykyliä tehdään?

Älykyläkonseptia luodaan ihan tavallisille suomalaisille. Konseptin tarkoitus on lisätä sisältöä elämiseen, mutta emme luota pakkoihin. Asukkailla on mahdollisuus osallistua ja tehdä asioita yhteisön eteen, mutta viime kädessä työt voidaan tilata myös kylän ulkopuolisilta yrityksiltä. Tänä päivänä ihmisten henkilökohtaiset olosuhteet voivat olla erittäin monitahoisia. Emme halua lisätä velvoitteita, joita heillä on muutenkin. Siksi olemme luoneet järjestelmän, joka kannustaa osallistumaan, mutta jossa jokaisella pakollisella tehtävällä on myös varmistettu, että ne tulevat myös tehtyä. Yhteisvastuullisuus on vanhanaikainen käsite. Me puhummekin yhteismahdollisuuksista mieluummin.

Arctic Smartness Villagen tarina on vasta alussa..