Tarina

Joskus pään on oltava taivaissa, jotta voi nähdä tulevaisuuden.
Utopistinen idea vai tulevaisuuden ”normaali”?

 ajatus syntyi, kun Lapin aluekehityksessä pitkään mukana ollut yrityksen toimitusjohtaja Juri Laurila oli tyytymätön haja-asutusalueiden elinvoimaisuuden parantamiseksi tehtäviin uudistuksiin. Hänen mielestään kehityshankkeet eivät olleet riittävän kunnianhimoisia, eikä niillä saatu tarpeeksi nopeaa vaikutusta maaseudun tyhjenemisen pysäyttämiseksi. Laurilan mielestä oli oltava jokin keino, jolla kehityksen suunnan voisi muuttaa. Alueen haasteiden tuntemus ja halu ratkaista ongelma antoi idean. Jos olemassaolevien kylien elinvoimaisuuden parantaminen on ylivoimainen tehtävä, on perustettava uusia elinvoimaisia kyliä, jotka parantavat myös ympäröivän alueen elinvoimaa ja houkuttelevuutta.

Ideassa yhdistettiin älyasuminen erilaisiin puhtaamman ja energiatehokkaamman asumisen yksittäisiin tavoitteisiin ja maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämisen tavoitteisiin. Ajatus sai nopeasti erittäin paljon kiinnostusta ja kokosi laajan asiantuntijaverkoston taakseen. Tuloksena suuren potentiaalin omaava uuden tason älykkään asumisen kokonaisvaltainen konsepti, jolla myös maaseudun elinvoimaisuutta ja väestöpohjaa voidaan kasvattaa. Maaseudun uusasuttaminen mahdollistuu yhdistämällä keskittämisen ja hajauttamisen hyödyt. Ne tuottavat vaurautta kyläläisille, kunnalle ja valtiolle.

Uutta asumisen mallia ideoidessaan, myös Juri mietti välillä, onko tämä ihan utopiaa. Oli päivänselvää, että puhutaan isoista muutoksista totuttuun ja rahaakin palaa kymmeniä miljoonia. Idea olikin päätyä ”ideoiden hautausmaalle” jo alkuvaiheessa.

Ajatus ei ilmeisesti halunnut tulla haudatuksi, vaan alkoi kummittelemaan Laurilan mielessä yhä useammin. Lopulta hän päätti tehdä ideasta pienen esityksen, jota hän varovasti esitteli muille aluekehittäjille. Palaute oli erittäin kannustavaa. Myös kaksi hänen kaveriaan tuli mukaan kehittämään ajatusta pidemmälle. Lopulta idean raakile esiteltiin Sodankylän kunnan kehitysjohtajalle, Jukka Lokalle. Sodankylän kunnan ja erityisesti Jukan kanssa konseptia työstettiin eteenpäin ja mietittiin miten se palvelisi Sodankylää parhaiten. Keväällä 2017 solmittiin kunnan kanssa aiesopimus. Utopia alkoi konkretisoitua pikkuhiljaa.

Konsepti huomattiin myös toimivaksi mahdollisuudeksi pakolaisuuden tuomien haasteiden ratkaisemiseksi. Pohjimmiltaan jokainen ihminen toivoo turvallista asuinpaikkaa, jossa on hyvä asua, tehdä töitä ja elää. Lisäksi ihminen tarvitsee arvostusta ja mahdollisuuden toteuttaa itseään. Älykylä -konsepti sisältää elementtejä, jotka motivoivat osallistumaan yhteisön hyvinvoinnin parantamiseen ja kehittämiseen. Sen lisäksi konsepti luo työpaikkoja ja antaa virikkeellisen ympäristön vaikkapa yritystoiminnan aloittamiseen. Eli juuri niitä asioita, joita myös maahanmuuttajat kaipaavat.

Yritys perustettiin keväällä 2017. Kun kiinnostus konseptiin kasvoi päivä päivältä suuremmaksi, Juri päätti siirtyä kokonaan tiedottajan työstään konseptin kehittämiseen. Hän otti sokkohypyn suureen tuntemattomaan riskeeraten käytännössä koko omaisuutensa. Kuitenkin kiinnostus ja palaute oli niin hyvää, että konseptin kehittäminen ei enää voinut olla sivutoimista puuhastelua. Oli pakko valita, joko haudataan koko ajatus tai otetaan riski. Usko onnistumiseen, maan parhaiden asiantuntijoiden palaute ja tunteen palo paremman maailman kehittämiseen ja ihmisten elinvoimaisuuden parantamiseen voittivat. Näin alkoi uudenlaisen yhteisöllisyyden ja asumisen kehittämisen maailmanvalloitus. Tavoitteena on asukkaille edullinen vaihtoehto. Maailman muuttaminen ei ole helppoa, muuten se olisi jo tehty!

Töyssyjä, haasteita ja onnistumisia

Kuten voidaan odottaa, ei maailmaa muuteta ilman odottamattomia mutkia. Näiden haasteiden edessä on vain mietittävä seuraavia vaihtoehtoja. Ja juuri näiden haasteiden myötä tuote kehittyy entistä paremmaksi ja monipuolisemmaksi. Sodankylässä tilanne seisahtui poliittisen päätöksenteon hitauden vuoksi, joka pakotti miettimään uusia tapoja viedä asiaa eteenpäin. Sen ansiosta

kehittyi ja avautui myös muiden kuntien saataville. Ennakkoluulottomia kuntia on paljon, jotka näkevät Älykylä:n potentiaalin. Tulevaisuutta rakennetaankin nyt laajemmalla pohjalla, kuin oli aikomus tässä vaiheessa.

Fiksua ja luonnonläheistä
Älykylä toimii tehokkaimmin silloin, kun luodaan uusia kyläkokonaisuuksia alusta lähtien. Konseptin osia voidaan myös liittää jo olemassa olevien kylien elinvoimaisuutta tukemaan. Juri nauttii luonnon tarjoamista elämyksistä ja mahdollisuuksista. Hän ihailee sen monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä. Luonto mukautuu ympäröivien tekijöiden muutoksiin ja on resilienssi pienille muutoksille. Suurissa muutoksissa luonto vaihtaa jopa siellä elävät kasvit toisiin, paremmin uutta ympäristöä kestäviin lajeihin samalla pyrkien ehkäisemään muutoksen suuruutta. Samaa periaatetta noudattaen rakennetaan myös älykyläkonseptia. Yhteisöstä tulee resilientti, kun ulkopuoliset muutokset vaikuttavat minimaalisesti yhteisön asukkaisiin. Uutta kylää tehtäessä voidaan ottaa huomioon myös ympäristöasiat tehokkaasti. Suomen luonto on arvokas, monimuotoinen ja sitä kannattaa vaalia. Luonto tarjoaa meille ihmisille myös kestävän elämisen pohjan tuottamalla uusiutuvia raaka-aineita hyödynnettäväksi. Koska välitämme myös tulevista sukupolvista, pidämme ensiarvoisen tärkeänä ettei luontoa rasiteta turhaan ja noudatetaan kestävän kehityksen periaatetta kaikessa tekemisessämme.

Maaseudun asumisen hajanaisuus tarkoittaa suuria hävikkejä erityisesti lämpöenergian siirrossa, joten hajallaan oleva rakennuskanta voi jopa syödä keskitetyn energiantuotannon hyödyt. Tiivis rakentaminen synnyttää myös yhteisöllisyyttä, kun naapurit tulevat nopeasti tutuiksi. Älykylä:ssä yhteisöllisyyttä lisätään monella tavalla. Merkittävimpiä uudistuksia aiemmin totuttuun on uudenlainen jakamistalouden malli, jossa kyläläiset omistavat osuuksia kylässä olevista tuottavista yksiköistä ja edistyksellisestä motivointialustasta, joka suorastaan yllyttää asukkaita osallistumaan kylän toimintoihin ilman velvoitetta siihen. Tuottavia yksiköitä voivat olla energialaitoksen lisäksi hotelli, tuotantotilat, kasvihuone/ kalankasvattamo ja niin edelleen. Yhteisön toimintaan osallistumista motivoidaan digitaalisten alustaratkaisujen ja toimintamallien avulla.

Älykylä:ssä yhteisöllisyys näkyy myös ajoneuvokannassa. Kyläläisten harkinnan mukaan hankitaan yhteiskäyttöajoneuvoja sopiva kaikkien vapaasti käytettäväksi. Olipa kyseessä autot, sähköavusteiset polkupyörät tai veneet ja moottorikelkat, ei ole eettisesti fiksua hankkia niitä joka pihalle. Autot voivat olla sähkö- tai kaasutoimisia, biopohjaisilla polttonesteillä käyviä tai hybridejä.

Maaseudullistumisessa maaseudulle syntyy kasvukeskittymiä, joissa yhdistyy palveluiden saatavuus luonnon läheisyyteen. Hiljaisissa ja rauhallisissa, ruuhkattomissa asuinympäristöissä asuu onnellisia ihmisiä luonnon keskellä. Päivähoito, koulu ja kauppa yhdistettynä nopeisiin yhteyksiin ja moderneihin osaamiskeskittymiin houkuttelevat nuoria perheitä jäämään maaseudulle. He perustavat digitalisaatioon pohjautuvia korkean tason yrityksiä tai alkavat alkutuottajiksi, perustavat matkailupalveluyrityksiä tai hoiva-alan yrityksiä. Kaikille on tilaa ja toimiva ympäristö.

Energiantuotanto murroksessa

Perinteinen suurten sähköntuottajien monopoleihin perustuva sähkön tuotanto- ja jakelumalli on uusiutumassa. Tulevaisuudessa siirrytään entistä enemmän pieniin tuotantoyksiköihin (hajautettu energiantuotanto) ja jakeluverkkoihin, jotka voivat olla tarvittaessa kokonaan energiaomavaraisia. Me haluamme säästää ihmisten rahoja perustamissamme kylissä.
Suomen huoltovarmuus paranee alku- ja energiantuotannon lisääntyessä. Uusiutuvia raaka-aineita tuotetaan ja käytetään niiden alkulähteillä ilmastopositiivisesti. Varmistamalla lähialueiden metsien kasvun myös sadan vuoden kuluttua käyttämällä puuta. Sen ansiosta annamme tuleville sukupolville puhtaamman ilmaston lahjaksi.

Älykylä on vastaus monelle viihtyisästä ympäristöstä haaveilevalle. Sinne tullaan asumaan, tekemään töitä, viettämään eläkepäiviä, kasvattamaan lapsia, harrastamaan ja ennen kaikkea nauttimaan elämästä.

Kenelle älykyliä tehdään?

Älykylä on tarkoitettu ihan tavallisille suomalaisille. Älykylä lisää sisältöä elämiseen, mutta emme luota pakkoihin. Asukkailla on mahdollisuus osallistua ja tehdä asioita yhteisön eteen, mutta viime kädessä työt voidaan tilata myös kylän ulkopuolisilta yrityksiltä. Tänä päivänä ihmisten henkilökohtaiset olosuhteet voivat olla erittäin monitahoisia. Emme halua lisätä velvoitteita, joita heillä on muutenkin. Siksi olemme luoneet järjestelmän, joka kannustaa osallistumaan, mutta jossa jokaisella pakollisella tehtävällä on myös varmistettu, että ne tulevat myös tehtyä. Yhteisvastuullisuus on vanhanaikainen käsite. Me puhummekin mieluummin yhteismahdollisuuksista.

Arctic Smart Village Oy:n matka kohti uutta normaalia on vasta alussa..

 

Lehtijuttuja:

Helsingin Sanomat 5/2017

YLE 5/2017

Lapin Kansa 8/2017

Y-Lehti 9/2017

Biotalousuutiset 12/2017 blogi

Sompio 1/2018

Lappilainen 2/2018

Sompio 2/2018

Talotekniikka 2/2018

Metsälehti 3/2018

Rahoitus uutiset 3/2018

Maaseudun Tulevaisuus 3/2018

YLE 5/2018

Tekniikka&Talous 8/2018

Kauppalehti 8/2018